Täytyykö johtajan olla ensin hyvä seuraaja, jotta voisi olla hyvä johtaja?
Kysymys tulee paljastaneeksi johtamisesta sellaisen virheen, että tämän oletetaan olevan joko – tai asia. Ja niinhän se ei suinkaan ole.
Kyse on jatkuvasti molemmista. Kukaan ei tee vain toista. Tämä on sitä kuuluisaa vuorovaikutusta, jossa johtajan on tultava herkäksi ihmisten reaktioille ja osattava navigoida, kuin viestikapula johdettaviensa välillä kulloisenkin tilanteen tarpeen mukaan.
On totta, että johtaja joutuu näyttämään suuntaa.
Ei laivaa voi luotsata konehuoneesta käsin. Tarvitaan kapteeni. Mutta ei kapteenin tehtävä voi olla se, että hän joutuu käymään siellä konehuoneessa tasaisin välein huutamassa, että mitä siellä tehdään seuraavaksi. Ei, vaan kapteenista tulee seuraaja, kun konemestari näyttää taitonsa vikaherkän supermoottorin sadantuhannen hevosvoiman ulos saannissa.
Eli johtajasta tulee monta kertaa päivässä seuraaja, kun hän mukautuu organisaatioonsa kuuluvien asiantuntemukseen.
Ajattelepa aivan tavallista toimiston kokousta ja siellä tapahtuvaa vuorovaikutusta. Terveessä ilmapiirissä eri ihmiset ottavat puheenvuoron ja johtajan kapulan, siinä hetkessä tarvittavien taitojen mukaisesti. Vain äärimmäisen itsekeskeinen johtaja kuvittelee, että minun pitää näyttää valtaa ja johtaa muista välittämättä. Parhaimmat johtajat ovat oppineet seuraamisen jalon taidon ja pyrkivätkin saamaan ennemmin muut ääneen, kuin itsensä. Hyvät johtajat ansaitsevat paikkansa tuomalla lisäarvoa organisaation hyvinvoinnille.
Hyvä johtaja osaa keskittyä ihmisiin ja tekee parhaansa heidän huomioimisekseen.
Kehittää siis tiimiään paremmaksi ja pyrkii asiantuntijuuden huomaamisessa erinomaisuuteen. Viestikapula sille, jolla on seuraavaksi eniten annettavaa ja itse siirrytään seuraajan rooliin. Totta kai johtaja pitää kiinni työyhteisön raameista ja valvoo tasapuolista kohtelua, siinä missä poliisi valvoo yhteiskuntaa. Jonkun pitää hoitaa se aikuisen rooli ja suojella turvattomia. Mutta ajattelepa, kuinka vaikeaa olisi yrittää seurata johtajaa joka ei kuuntele, pyrkii vain jyräämään kaiken asemavaltansa alle ja ottaa aina viestikapulan muiden käsistä, vaikka olisi oma jalka poikki, eikä pystyisi juoksemaan metriäkään. On aika masentavaa yrittää seurata jotakuta ketä ei voi kunnioittaa ammattilaisena eikä ihmisenä.
Hyvä valmentaja osaa istua rauhassa katsomossa silloin, kun häntä ei tarvita ja olla häiritsemättä työrauhaa.
Tämä on taito mikä opitaan. Kyseessä on siis liukuva kytkin, kuten äänenvoimakkuus. Ei tarvitse huutaa silloin kun toinen kuulee ilmankin, ja on turha kuiskia, kun toisella on kuulosuojaimet päässä. Jokainen tietää miksi niitä pomoja kutsutaan, jotka kyykyttävät alaisiaan turhaan. On olemassa parempi vaihtoehto ja olen itsekin mennyt suu naurussa kyykkyyn ja ylös sellaisen pomon kanssa, joka haastoi kisaamaan, että kumpi tekee enemmän kyykkyjä! 😊
Esimiesten valmentaminen on avain niihin uutisiin, joissa kerrotaan miljoonasäästöistä, tuottavammasta työstä ja vähentyvistä sairaspoissaoloista. Kohti seuraavaa koulutusta siis!
Kirjoittaja Antti Nevalainen
Lisää Antin ajatuksia, työkaluja käytäntöön otettavaksi sekä pitkään mielessä viipyviä kokemuksia kuulet näissä kevään koulutuksissamme. Lue lisää ja ilmoittaudu nyt!
Vastuuton työkäyttäytyminen 28.04.2020 Radisson Blu Seaside Hotel, Helsinki
Tasapuolinen palkitseminen ja hyvä työilmapiiri 28.05.2020 Tapahtumatalo Bank, Helsinki
Työhyvinvointi ja yhteistyö – avain parempaan työilmapiiriin (1 pv) 03.06.2020 Radisson Blu Seaside Hotel, Helsinki