Tavoitteilla ja palautteella kohti parempaa johtamista
Juha Porkka, partner, Business Performance Oy
Palautteen antaminen koetaan usein vaikeana.
Vastaanottajaakin saattaa kuumottaa, jolloin puolustusmekanismit iskevät päälle.
Asiakkaallani aloitti uusi esimies. Ensitöikseen hän halusi tietää, mitä tavoitteita henkilöstölle oli asetettu. Nopeasti selvisi, että ihmiset eivät tienneet niitä tai ne olivat epäselviä. Jonkun mielestä niitä ei ollut asetettu ollenkaan. Aiemman esimiehen mukaan ja yrityksen toimintatapoihin kuuluen tavoitteiden olisi pitänyt kuitenkin olla kaikkien tiedossa.
Tavoitteen tai sen merkityksen puuttuminen on keskeisenä syynä huonolle palautekulttuurille.
Vastaava tilanne on valitettavasti todellisuutta monessa organisaatiossa. Ilman konkreettista tavoitetta on vaikeaa tietää, miten hyvin henkilö on suoriutunut tehtävästään. Tämän vuoksi asiallisen palautteen antaminen on mahdotonta.
Tyydytäänkö yrityksissä liikaa siihen, että johto on asettavinaan tavoitteet ja henkilöstö on toteuttavinaan niitä? Entä miksi tavoitteiden asettaminen ja niihin sitoutuminen on niin vaikeaa?
Sitoutuminen on hankalaa, jos tavoitteisiin ei pääse itse vaikuttamaan, ne ovat ylimalkaisia, tai niitä on ihan mahdotonta saavuttaa, tai vastaavasti ne ovat niin helppoja, että saavuttaminen ei tunnu miltään.
Epäselvyyksiä syntyy, jos tavoitteita ei ole kirjoitettu mihinkään ylös, ja johtaminen on hankalaa, jos tavoitteet ovat pelkkiä lukuja.
Usein kiinnitetään liikaa huomiota palkitsemiseen. Sen sijaan tavoitteita pitäisi käyttää normaalina johtamisen välineenä, jolla ohjataan toimintaa oikeaan suuntaan. Hyvästä suorituksesta kannattaa silti palkita.
Sitouttavien tavoitteiden asettamisessa kannattaa pyytää henkilöitä itse kuvaamaan, mitä onnistuminen heiltä vaatii. Itse asetetut tavoitteet sitouttavat, mutta esimiehen on huolehdittava, että tavoitteet toteuttavat strategiaa.
Tavoitteen toteutuminen on aina seuraus jostakin tekemisestä. Tavoite pitää siis purkaa tehtäviksi: näitä asioita tekemällä tavoitteet toteutuvat. Tämä auttaa myös ymmärtämään, mitä asioita ei tehdä. Sekin on joskus tärkeää!
Älä seuraa tavoitteita, vaan ole valmentaja.
Johda tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista. Kun olet kentän laidalla, näet suorituksen paremmin kuin johtaja, jonka aika riittää vain tulosten seurantaan.
Sen kummemmin korjaavaa kuin palkitsevaakaan palautetta on turhaa säästellä johonkin tulevaisuuteen.
Palautteen antaminen koetaan usein vaikeana. Sen vastaanottajaakin saattaa kuumottaa, minkä vuoksi puolustusmekanismit iskevät päälle. Edellä mainitulla tavalla toimien palautteen anto kuitenkin helpottuu.
Kun tavoitteet ja toimenpiteet on sovittu ja kuvattu, asialliselle palautteen antamiselle ja vastaanottamiselle on matalampi kynnys kaikille osapuolille, ja organisaatio voi paremmin.
Kirjoittaja Juha Porkka
Kirjoitus pohjautuu Kauppalehden artikkeliin, joka julkaistiin lehdessä ja verkossa 26.8.
Alkuperäinen artikkeli täällä:
Lue lisää ja ilmoittaudu nyt 23.10.2019 toteutettavaan koulutukseen:
Valmenna tiimisi ja organisaatiosi saavuttamaan tavoitteet (1 pv)
Lisätietoja:
Koulutusassistentti Jenni Liuski
jenni.liuski@eventium.fi, 040 237 9673
Katariina Sorvanto, ylöjärveläinen lakimies, yrittäjä, kouluttaja ja aktiiviverkostoituja.
että sinut ollaan valmiita teloittamaan seinää vasten, kun seuraavaa syyllistä etsitään. Pitäisi esittää iloista, energistä ja tuottavaa, jotta oma nimi ei koristele seuraavaa yt-poistolistaa.
he eivät vain jätä sinua, vaan he lisäävät myös suolaa haavoihisi, heittäytymällä kilpailijallesi. Viimeinen asia, jota yrityksesi kaipaa nyt ohuen lompakon lisäksi, on tappiosta synkistetyt työntekijöiden mielet. Asiakaspalvelijan rooli tänä päivänä on yhtä paljon, kuin olemassa olevien asiakkaiden auttaminen ja ilahduttaminen. Tuo jos mikä houkuttelee hyvää mieltä ja lisää uusia asiakkaita. Haluat varmistaa, että asiakkailla on kiva kokemus tuotteen tai palvelun käyttämisestä, jotta he eivät vain ostaisi uudelleen, vaan mieluiten myös levittävät hyvää sanaa puskaradion ja sosiaalisen median kautta.
Konsulttina ja kouluttajana törmään edelleenkin aika usein yrityksiin, joissa asiakas ei ole keskiössä – eikä välttämättä aina edes kannattavuus. Meillä on Suomessa ehkä ollut vallalla sellainen tuottajalähtöinen ajattelutapa, että kun tuote tai palvelu on tekijöidensä mielestä hyvä, niin se riittää. Asiakkaan näkemystä ei ole kysytty – ei kehitysvaiheessa, eikä välttämättä oikein missään muussakaan vaiheessa. “Markkinat” ovat sitten ratkaisseet tuotteen tai palvelun menestyksen.
Jenni Liuski on uunituore bloggaaja, uusia oppimiskokemuksia ja taitoja etsimässä. Ehkä nuoruuden haave kirjan kirjoittamisesta toteutuu jonain päivänä, usein elämä yllättää. Nykyisin Jenni toimii koulutusassistenttina WebAkatemiassa.
Kirjoittaja Tapio Törmä, evp lehtori, sähkö- ja automaatio Stadin ammattiopistosta kirjoittaa nykyisin Reissumiehen mietteitä -blogia, aikuisen reissumiehen ajatuksia matkoilta ja muutosten vaiheilta.
Mikä neuvoksi lukijoiden mielenkiinnon löytämiseksi?
Kirjoittaja Juko Pitkänen on juuri valmistumassa oleva tradenomiopiskelija Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Hän toimii henkilöstöhallinnn työharjoittelijana yrityksessä, johon tekee myös opinnäytetyötä esimiestyöhön liittyen.
Antti Nevalainen