Pilaatko vaikuttavuutesi etänä?
Menisitkö tärkeään tapaamiseen paperipussi päässä ja epäselvästi mumisten? Kohtaisitko kollegasi hiukset harottaen? Pukeutuisitko aamutakkiin tai oloasuun?
En muista, olenko koskaan bisnestapaamisessa kohdannut yllä kuvattua. Tai varmasti muistaisin, jos olisin.
Koronakriisi on siirtänyt meidät etätyöhön. Valtaosa vaikuttaa olevan etänä ihan pihalla. Ikään kuin luontainen positiivisen vaikuttamisen tarve olisi poistunut.
Massojen taantuessa positiivinen erottautuminen on helpompaa kuin koskaan. Kun vain ymmärtää, että vaikuttamisen tarve on vahvempi kuin koskaan ja tiedostaa, mihin kannattaa kiinnittää huomiota.
Etävaikuttamisessa meiltä poistuu kolme viidestä aistista. Näin ollen kuulon ja näön merkitys ja vaikuttavuus vain korostuvat. Kiinnitä siis erityistä huomiota siihen, miten sinä kuulut ja miten sinut nähdään.
Aistimme, hermostomme ja aivomme ovat rakennettu siten, että ne haluavat säästää energiaa. Esivanhemmillamme kun oli aika usein puutetta energiasta.
Mitä vaikeampaa meidän on seurata toisen ihmisen viestintää, sitä enemmän aivomme rasittuvat. Kasvanut energiankulutus herättävät meissä kaksi tunnetta: En tykkää ja en luota. Alamme siis alitajuntaisesti epäillä toisen sanomaa. Sitten ryhdymme tietoisesti etsimään epäilyllemme todisteita. Ja kyllähän me niitä löydämme, kun herkistymme havainnoimaan.
Toinen mikä herättää epäilyn, on viestinnän ristiriidat. Eli jos sanat, sävyt ja kehonkieli eivät kerro samaa asiaa.
Kun haluat vaikuttaa ja vakuuttaa, tee viestintäsi seuraaminen mahdollisimman vaivattomaksi ja yhtenäiseksi. Siinä se salaisuus.
Etänä tämän varmistaminen on helpompaa kuin koskaan. Hän, jolla on kohtuullinen mikrofoni ja vähin taustahäly erottuu vastaanottajien korviin selkeimmin. Häntä, jolla on kohtuullinen kamera, valaistus, kuvakulma ja tausta sekä koko ylävartalo näkyvissä, on miellyttävintä seurata. Kannettavan oma kamera ja mikrofoni ovat yleensä luokattoman surkeita. Muutaman kympin investoinnilla saat jo selkeän etulyöntiaseman moisia käyttäviin. Valaistuksen saat ilmaiseksi auringosta, kunhan ikkuna on kasvojesi edessä.
Kirjoittaja Toni Hinkka
Tutustu ja ilmoittaudu mukaan Tonin uuteen etäkoulutukseen:
Älä mokaa etäpalavereissa – opi etävaikuttamisen parhaat käytännöt (1/2 pv)
Mitä ohjeita antaisit juuri aloittelevalle johtajalle?
Katsotaanpa, missä minun ajatukseni juuri tällä hetkellä menevät.
Täytyykö johtajan olla ensin hyvä seuraaja, jotta voisi olla hyvä johtaja?
Kysymys tulee paljastaneeksi johtamisesta sellaisen virheen, että tämän oletetaan olevan joko – tai asia. Ja niinhän se ei suinkaan ole.
Kyse on jatkuvasti molemmista. Kukaan ei tee vain toista. Tämä on sitä kuuluisaa vuorovaikutusta, jossa johtajan on tultava herkäksi ihmisten reaktioille ja osattava navigoida, kuin viestikapula johdettaviensa välillä kulloisenkin tilanteen tarpeen mukaan.
On totta, että johtaja joutuu näyttämään suuntaa.
Ei laivaa voi luotsata konehuoneesta käsin. Tarvitaan kapteeni. Mutta ei kapteenin tehtävä voi olla se, että hän joutuu käymään siellä konehuoneessa tasaisin välein huutamassa, että mitä siellä tehdään seuraavaksi. Ei, vaan kapteenista tulee seuraaja, kun konemestari näyttää taitonsa vikaherkän supermoottorin sadantuhannen hevosvoiman ulos saannissa.
Eli johtajasta tulee monta kertaa päivässä seuraaja, kun hän mukautuu organisaatioonsa kuuluvien asiantuntemukseen.
Ajattelepa aivan tavallista toimiston kokousta ja siellä tapahtuvaa vuorovaikutusta. Terveessä ilmapiirissä eri ihmiset ottavat puheenvuoron ja johtajan kapulan, siinä hetkessä tarvittavien taitojen mukaisesti. Vain äärimmäisen itsekeskeinen johtaja kuvittelee, että minun pitää näyttää valtaa ja johtaa muista välittämättä. Parhaimmat johtajat ovat oppineet seuraamisen jalon taidon ja pyrkivätkin saamaan ennemmin muut ääneen, kuin itsensä. Hyvät johtajat ansaitsevat paikkansa tuomalla lisäarvoa organisaation hyvinvoinnille.
Hyvä johtaja osaa keskittyä ihmisiin ja tekee parhaansa heidän huomioimisekseen.
Kehittää siis tiimiään paremmaksi ja pyrkii asiantuntijuuden huomaamisessa erinomaisuuteen. Viestikapula sille, jolla on seuraavaksi eniten annettavaa ja itse siirrytään seuraajan rooliin. Totta kai johtaja pitää kiinni työyhteisön raameista ja valvoo tasapuolista kohtelua, siinä missä poliisi valvoo yhteiskuntaa. Jonkun pitää hoitaa se aikuisen rooli ja suojella turvattomia. Mutta ajattelepa, kuinka vaikeaa olisi yrittää seurata johtajaa joka ei kuuntele, pyrkii vain jyräämään kaiken asemavaltansa alle ja ottaa aina viestikapulan muiden käsistä, vaikka olisi oma jalka poikki, eikä pystyisi juoksemaan metriäkään. On aika masentavaa yrittää seurata jotakuta ketä ei voi kunnioittaa ammattilaisena eikä ihmisenä.
Hyvä valmentaja osaa istua rauhassa katsomossa silloin, kun häntä ei tarvita ja olla häiritsemättä työrauhaa.
Tämä on taito mikä opitaan. Kyseessä on siis liukuva kytkin, kuten äänenvoimakkuus. Ei tarvitse huutaa silloin kun toinen kuulee ilmankin, ja on turha kuiskia, kun toisella on kuulosuojaimet päässä. Jokainen tietää miksi niitä pomoja kutsutaan, jotka kyykyttävät alaisiaan turhaan. On olemassa parempi vaihtoehto ja olen itsekin mennyt suu naurussa kyykkyyn ja ylös sellaisen pomon kanssa, joka haastoi kisaamaan, että kumpi tekee enemmän kyykkyjä! 😊
Esimiesten valmentaminen on avain niihin uutisiin, joissa kerrotaan miljoonasäästöistä, tuottavammasta työstä ja vähentyvistä sairaspoissaoloista. Kohti seuraavaa koulutusta siis!
Kirjoittaja Antti Nevalainen
Lisää Antin ajatuksia, työkaluja käytäntöön otettavaksi sekä pitkään mielessä viipyviä kokemuksia kuulet näissä kevään koulutuksissamme. Lue lisää ja ilmoittaudu nyt!
Vastuuton työkäyttäytyminen 28.04.2020 Radisson Blu Seaside Hotel, Helsinki
Tasapuolinen palkitseminen ja hyvä työilmapiiri 28.05.2020 Tapahtumatalo Bank, Helsinki
Työhyvinvointi ja yhteistyö – avain parempaan työilmapiiriin (1 pv) 03.06.2020 Radisson Blu Seaside Hotel, Helsinki
Kirjoittamisen ilo on kätesi ulottuvilla
Melkeinpä työ kuin työ vaatii nykyään taitoa viestiä – niin suullisesti kuin kirjoittaenkin.
Moni on viime vuosina saanut työhönsä uuden lisäpiirteen: Olenkin seuraava blogipostaaja! Minun pitääkin päivittää verkkotekstit omalta osaamisalueeltani! Kauhu kasvaa ja valkoinen paperi hohtaa hyytävästi ja tyhjä word-sivu motivoi karkaamaan tekemään jotakin aivan muuta.
Kirjoittajan blokki tai valkoisen paperin kammo on täysin ymmärrettävä meillä, jotka olemme hankkineet kirjoitustaitomme koulussa aineita väsäten. Opettaja toi listan aiheita, jotka olivat samalla otsikoita. Sitten kirjoitettiin. Moni tuskastui odotellessaan turhaan inspiraatiota. Silloin ei opetettu, miten käydä kiinni kirjoittamisen prosessiin.
Koin itse aikanani vakavanlaatuisen kirjoittamisblokin ylioppilaskirjoitusteni preliminääreissä. Kaksi koetta peräkkäin, kummastakin tuloksena tyhjä paperi ja loppuun järsitty kynä! Sain sitten yllättävää apua henkilöltä, joka oli perehtynyt blokkeihin syvällisesti. Pääsin ongelman yli ja kehitin siihen lisää ratkaisuja sen jälkeen yli parikymmenvuotisen toimittajaurani aikana, sillä moni toimitusavustajanikin kärsi ajoittain blokeista.
Inspiraatio hyvä – odottelu paha
Kehitin vähitellen Tekstitehdas™-menetelmän, jolla olen onnistunut auttamaan lukuisat ihmiset eteenpäin kirjoitushaasteissaan. Menetelmä ohjaa tiukkaan tavoitteellisuuteen ja totuttaa kokoamaan kirjoittamisen pitkospuut systemaattisesti. Inspiraation kultalintua ei tarvitse jäädä odottelemaan, sillä se on voinut jo lentää etelään. Työelämässä täytyy voida kirjoittaa silloin, kun pitää. En suinkaan väheksy inspiraatiota, vain sen odottelua. Kun menetelmälläni ryhtyy kirjoittamaan, alkaa inspiraatiokin hiipiä sisään, ja kohta flow vie viestintävenettäsi.
Tätä toteutan muun muassa kirjoja kirjoittaessani: Kun aikatauluuni on merkitty kirjoittamista kello 9-13, istun pöytäni ääreen yhdeksältä alkaen kirjoittaa, ja nousen siitä yhdeltä. Toki käyn kolmen vartin välein juomassa vettä tai vessassa, mutta tauot ovat lyhyitä. Tauolta palatessa alan taas heti kirjoittaa, ja tekstiä tulee aina. Aina se ei ole täydellistä, mutta sitä tulee ja se on kohennettavissa.
Kurssilaisistani on erityisen moni kiitellyt siitä, että on saanut järjestelmällisen lähestymistavan kirjoittamiseen. Moni mainitsee palautteissaan, että kirjoittamisen pelko hävisi ja ilo tuli tilalle.
Tekstitehdas™-menetelmässä painottuu nimenomaan tuottamisen helppous enemmän kuin viimeistely. Koulussa pureuduttiin enemmän kielioppivirheisiin luovan prosessin sijaan, mutta pilkkusäännöt löydät kuitenkin helposti verkosta ja kirjoista.
Uskalla kehittää kirjoituskykysi muun osaamisesi tasolle.
Uskaltaminen on sitä, että menettää turvallisen jalansijan hetkeksi. Uskaltamatta jättäessään sen menettää lopullisesti.
Inspiraatio on vitsi, jonka runoilijat ovat keksineet tehdäkseen itsensä tärkeiksi.
– Jean Anouilh
Kirjoittaja Oili Valkila
Ilmoittaudu tästä: Kirjoita ilman inspiraatiota -kurssille, joka pidetään seuraavan kerran keskiviikkona 4.3.2020
Sisäisestä palveluprosessien rakentamisesta asiakkaan kanssa yhdessä kuvattuihin palvelupolkuihin
Monille organisaatioille palveluprosessien rakentaminen on tuttua toimintaa, mutta usein niiden rakentaminen pohjautuu organisaatioiden sisäisten toimijoiden ja asiantuntijoiden näkemykselle palveluiden tuottamisesta.
Olen myös nähnyt palveluprosessikuvauksia, joissa asiakas ei ole mukana ollenkaan – näin voi hyvin käydä, kun prosesseja kuvataan organisaation sisäisinä toimintoina.
Ongelmana näissä sisäisesti rakennetuissa prosessikuvauksissa on se, että ihmiset kokevat ne teknisinä toiminnan kuvauksina, jotka ns. pakko tehdä, mutta jotka kuitenkaan eivät kuvaa todellista toimintaa, koska esimerkiksi asiakkaat toimivat toisella tavalla. Jotta näin ei tapahtuisi kannattaisi ennen palveluprosessien kuvausta kuvata asiakkaiden palvelupolku/-polut ja rakentaa sen jälkeen palveluprosessit kuvaamaan sitä, miten palvelupolun palvelu tuotetaan.
Palvelupolku viestii käytännönläheisesti, miten tulee toimia
Palvelupolun pääosassa on asiakas ja asiakkaan toimintojen kuvaaminen hänen näkökulmasta. Palvelupolkujen rakentaminen yhdessä asiakkaiden kanssa syventää organisaation asiakasymmärrystä ja tuo esille palvelun vahvuudet sekä kipupisteet. Selkeästi ja visuaalisesti kuvatut palvelupolut viestivät niin asiakkaalle kuin palvelun tuottajallekin siitä, miten palvelu etenee ja mitä toimijoilta odotetaan. Lisäksi olemassa olevat palvelupolut auttavat uusien toimijoiden perehdyttämisessä ja palveluiden toiminnan suunnittelussa/ johtamisessa sekä palveluiden viestinnässä.
Mikä on palvelupolku?
- Se on visuaalinen kuvaus palvelusta asiakkaan näkökulmasta ja perustuen hänen kokemukseensa palvelusta
- Palvelupolku kuvaa palvelun ennen itse palvelutapahtumaa, sen aikana ja jälkeen
- Palvelupolkuun liittyvät käsitteet palvelutuokio ja kontaktipiste
- Palvelutuokio on palvelupolun keskeinen kohta, jossa asiakas kohtaa palveluntarjoajan. Jokainen palvelutuokio koostuu useista kontaktipisteistä, joiden kautta asiakas kokee, aistii ja näkee palvelun.
Rakentaminen yhteisöllistä ja energisoivaa
Palvelupolkujen rakentaminen on yhteisöllistä ja energisoivaa. Niiden rakentaminen avaa kaikkien toimijoiden silmiä ja auttaa näkemään palvelun arvon niin asiakkaan kuin myös palveluntuottajien näkökulmasta…
…ja mikä tärkeintä organisaation toiminta-/ajattelutapa siirtyy pikkuhiljaa pois tuotanto-/tuotelähtöisestä (goods logic) palvelulähtöiseen (service logic) – toimintakulttuuri muuttuu ja kilpailukyky paranee.
Kirjoittaja Krista Keränen
Lue lisää ja ilmoittaudu 22.04.2020 pidettävään koulutukseen: Palveluprosessien johtaminen
Haluatko kehittyä ihmisten johtajana?
Johtaminen tapahtuu pääosin vuorovaikutuksessa.
Vuorovaikutus tapahtuu helpommin luonnostaan, kun olemme samalla toimistolla ihmisten kanssa. Hajautetusti toimivassa organisaatiossa tarvitaan myös vuorovaikutusta. Etäisyys kuitenkin vähentää kommunikointia ja muuttaa vuorovaikutusta asiakeskeisemmäksi, ellei asiaan kiinnitetä erityishuomiota.
Vuorovaikutuksesta taas tiedämme, että siinä on omat haasteensa. Esimiehenä joutuukin aina silloin tällöin tilanteeseen, jossa ihmettelee, miten toinen voi ymmärtää sanomani noin väärin. Tai miksei mikään tunnu koskaan menevän perille. Joskus on vaikea ymmärtää, miksi joku käyttäytyy kuten käyttäytyy.
Ihmisten erilaisuudesta puhutaan paljon.
Erilaisuus näyttäytyy johtamisen kaikenlaisissa tilanteissa. Se aiheuttaa haasteita samapaikkaisessa työssä, mutta erityisesti etäisyyden päästä esimiehen voi olla vaikea saada kontaktia eri aaltopituudella olevan kanssa luotua. Erilaisen käyttäytymisen ja erilaisten vuorovaikutustyylien ymmärtäminen auttaa usein ymmärtämään monia tilanteita paremmin. Esimiehellä on paremmin eväitä nähdä, mikä johtuu erilaisten näkökulmien erosta ja mikä on huonoa käytöstä.
Erilaiset vuorovaikutustyylit tarkoittavat käytännössä sitä, että ihmiset lähestyvät asioita ja ongelmia eri näkökulmista. He tarkastelevat asioita itselleen luontaisella tavalla. Jos ihmisten välillä ei ole luottamusta, ei olla valmiita tarkastelemaan asiaa toisen näkökulmasta. Tällöin keskustelu helposti jumiutuu ja syntyy ristiriitoja.
Erilainen kommunikaatiotyyli ilmenee myös siten, että annamme asioille erilaisia merkityksiä.
Esimerkiksi eräs esimies oli tottunut kysymään tiiminsä jäseniltä ”miten menee?”. Hän oli itse tarkoittanut tällä sitä, että miten myynti sujuu. Hän havahtui siihen, että vastaukset olivat kuitenkin aika erilaisia. Moni saattaa tulkita vastaavan kysymyksen kuulumisten kysymiseksi. Pieni nyanssiero, mutta todellisuudessa esimiehen saamat vastaukset voivat olla hyvin erilaisia vastaajasta riippuen. Jos vastaukset eivät ole sitä, mitä esimies hakee, syntyy helposti tyytymättömyyttä työntekijän toimintaan.
Ihmisten johtamisessa kommunikaatio on avainasemassa. Jos esimiehenä haluat johtaa ihmisiä hyvin, muista nämä kolme asiaa:
- Tunnista oma vuorovaikutustyylisi ja ota huomioon, miten eri tavoilla ympärilläsi olevat ihmiset sen saattavat kokea
- Havainnoi ympärilläsi olevien ihmisten tyyliä ja pyri ymmärtämään heidän tapaansa tarkastella asioita. Näe toisen tyylin vahvuudet.
- Pyri sopeuttamaan omaa tapaasi kommunikoida toisen tyyliin sopivammaksi. Vastaan tuleminen on aina kädenojennus, jota useimmat ihmiset arvostavat.
Kirjoittaja Ulla Vilkman
Monipuolisemmin hyvää ihmisten johtamista käsittelemme kevään koulutuksissa. Nämä koulutukset tarjoavat erilaisia näkökulmia ja työkaluja esimiehenä onnistumiseen.
Lue lisää ja ilmoittaudu nyt:
Erilaisten persoonallisuuksien johtaminen
Töpeksi aina kun voit
Osaatko hyväksyä mokasi?
Millaista puhe-esiintymiseen liittyvää koulutusta sitten vedänkin, eniten saan kysymyksiä siitä, miten välttää mokaaminen, joutuminen jotenkin naurunalaiseksi joukon edessä.
Moni kuuntelee kauhistuneena vastaukseni: ”Et voi, joten älä suotta edes yritä!”
Oletko varma ja rauhassa itsesi kanssa vain silloin, kun tooga on ojennuksessa, kahvi tarjoillaan ajallaan, ja kaikki käy juuri niin kuin pitää?
Entä, kun joudut esiintymään yleisölle kaadettuasi tauolla kahvikupin syliisi?
Mokaaminen, tai jokin sen alalajeista (töpeksiminen, nolaaminen, möhliminen, kämmääminen, tyriminen, sössiminen, munaaminen tai tunarointi) tekee joka kerta tapahtuessaan tulevaisuutesi esiintymiset asteen helpommiksi. Töpeksiminen on hieno lahja käytettynä, ja se käytetään vain hyväksymällä. Kun on mennyt kunnolla pieleen, sitä ei pidä pilata peittelemällä eikä selittelemällä.
Sosiaaliset pelot ovat hirmuisia mörköjä.
Mieluummin kärsimme sairauttakin ja muita vastoinkäymisiä (Se ”kuolemaakin pahempi pelko” -tutkimus on kuitenkin väärinymmärrys. Kyllä kuolema pelottaa ihmistä enemmän kuin esiintyminen).
Muistan suomenopettajani, jonka vekkihame oli jäänyt vessakäynnillä takaa kiinni sukkahousuihin eikä kukaan meistä kehdannut kertoa sitä hänelle. Muistan myös matkanjohtajan, jonka vetämällä matkalla kaikki, mikä matkalla voi mennä pieleen, meni pieleen. Hän oli niin varma potkuistaan että kaiken menettäneenä puhui koko pitkän paluumatkan bussissa niin vapautunutta ja hervotonta tekstiä matkaajilleen, että löi vilpittömyydellään kaikki ennätykset ja perillä kaikki taputtivat hänelle seisten. Kukaan ei enää muistanut vaatia hänen eroaan. Kaverini taas luuli voittaneensa voimistelukilpailun, kun palkitsija viittoili häneen päin. Hän nousi tuuletteluelkein paikaltaan ja lähti lavaa kohti. Oikea voittaja vain istui juuri hänen takanaan. Itse olen usein puhunut kaupan kassajonossa ummet ja lammet miehelleni, joka onkin unohtunut johonkin marketin hyllyjen väliin.
Nolot tilanteet kuluttavat vaikuttavuutensa toistuessaan. Ikäkin tosin auttaa: ”Been there, seen that!”
Myönteisyydestään ei kuitenkaan ikinä saa luopua. Kun esiintyessä tapahtuu yllättävää tai noloa, yleisön voi saada nauramaan sille kanssaan. Hyvässä lykyssä saa yleisön empatiat ja luo itsestään lähtemättömän muistikuvan.
Ei siis kannata ottaa suurta pattia tapahtuneesta, mutta ehkä pohtia tovin, miten toimia, ettei toiste käy samalla tavalla. Mokata voi niin monella eri tavalla, ettei kannata höperehtiä kahta kertaa samalla tavalla. Oma persoona alkaa päästä esiin vasta siinä vaiheessa, kun on jaksanut mokata niin monta kertaa, ettei tunnu enää missään. On myös lohdullista ajatella, että ehkä koko maailma ei edes pyöri juuri minun ympärilläni.
Riittävän monen nolon tilanteen jälkeen tarvitsee jo tietokoneen töpeksiäkseen kunnolla.
Kirjoittaja Oili Valkila
Iki-ihana Simo Routarinne kertoo koulutuspäivässään 17.3.2020 Miten valloitat yleisösi ja kutsut heidät dialogiin kanssasi. Lue lisää ja ilmoittaudu tästä
Improtaidot työelämässä -koulutukseen pääset tutustumaan täällä
Osaatko esimiehenä rikastaa työyhteisöäsi erilaisuudella?
Viime aikoina on vatvottu paljon erilaisuuden merkitystä ja haastavuutta työyhteisössä.
Yksi pahimmista ylilyönneistä taisi olla mm. Taloussanomien ja Ilta-Sanomien joulun alla raportoima Instrumentariumin roadshow-tilaisuus, jonka suuri osa työntekijöistä koki nöyryyttäväksi.
Kuinkahan monen joulunvietto mahtoi halvaantua?
Tämäntyyppisissä tapauksissa ei voi kuin ihmetellä, miten johtajaksi valikoituu henkilö, joka käyttää ihmisten erilaisuutta uuniin-duuniin-menetelmällä. Korjaava palaute pitäisi antaa aina henkilökohtaisesti ja rakentavasti, eikä julkisesti heittämällä päin naamaa, tai liiemmin perustelematta.
Kriteerit työntekijöiden jakamisessa kolmeen väriryhmään taisivat tuossa esimerkissä löytyä kruuna-klaava-menetelmällä. Ajatuksena taustalla lienee ollut ”jos et ole puolellamme, olet meitä vastaan.” Ehkäpä alkuperäinen tavoite on ollut oikea, mutta toteutustapa oli niin kovin epäonnistunut.
Esimiestyö on haastavaa, ja siinä voi aina kehittyä. Kaikki kehittyminen edellyttää kuitenkin nöyryyttä tunnustaa, ettei ole vielä valmis.
Temperamentti on joukko taipumuksia, jotka määräytyvät geneettisesti, raskauden aikana sekä varhaislapsuudessa. Ne ovat melko muuttumattomia, vaikka kypsyessämme opimmekin käyttäytymään erilaisin tavoin. Siellä alla ne kuitenkin ovat, ja ilmenevät tilanteissa, joissa opittu tapa reagoida ei ehdi päälle. Henkilöstön erilaiset temperamentit voi ehkä tunnistaa jollakin tasolla, vaikka ei olisi varsinaisesti opiskellut asiaa. Juuri oma temperamentti ja persoonallisuus on ehkä se paras ja normaali, ja samantyyppiset henkilöt ovat sopivia ja hyviä. Esimerkiksi rekrytoivalta vaatii viisautta ja myös itsehallintaa huomata, että ”Meidän sinipunaisesta tiimistämme puuttuu hyvä keltainen hengennostattaja, hankitaanpa sellainen!”
Erilaisten temperamenttien ja persoonallisuuksien tunnistamiseen on nykyään tarjolla runsaasti menetelmiä.
Vanhat MBTI- ja Disc-menetelmät ovat saaneet rinnalleen Luontaiset Taipumukset™ -menetelmän, ja muitakin toki on. Suuren suosion taannoin saavuttanut Thomas Eriksonin kirja ”Idiootit ympärilläni” jatko-osineen on käytännöllinen, mutta melko yksinkertaistava teos asiasta. Nelivärijako on sen myötä käynyt käteväksi tavaksi heittää työkaverit väriämpäreihin ja leikitellä niillä, kun kirjaan tutustuminen on monella rajoittunut takakannen tekstiin.
Mutta moniko on päässyt pidemmälle värileikeissä? Siis siihen, miten me hyödynnämme tätä työyhteisömme koodistoa oikein, käytännössä?
Miten kaikki pääsevät tuomaan panoksensa esiin, ja miten heidän erilaiset panoksensa pystytään hyväksymään ja hyödyntämään arjessa? Miten eri tavalla kaikki viestivät ja kuinka vuorovaikutuksesta työpaikoilla saadaan toimivaa?
Miten erilaiset tempot, asenteet ympäristöön ja tavat hankkia ja käyttää tietoa huomataan, hyväksytään ja hyödynnetään?
Kas siinä pulma.
Oili Valkila
Tutustu johtamisen, esimiestyön, osaamisen kehittämisen ja työhyvinvoinnin valmennuksiin, joissa näitä menetelmiä käytetään ammattimaisesti ja positiivista henkeä nostattavasti.
Koulutuskalenterissamme nyt mm.
Esimiehen tilannetaju haastavissa kohtaamisissa (1 pv)