Kulttuurimuutosjohtaminen vaatii johtajalta esimerkillistä rohkeutta ja onnistumisuskoa herättävää suunnannäyttämistä. Mistä tuo rohkeus ja usko tulee?

 

Jokaisella yrityksellä on oma ainutlaatuinen yrityskulttuurinsa. Tämä kumpuaa ennen kaikkea johtajien kyvystä tuottaa yhteistä näkemystä. Jokaisen henkilön yksilöllinen kokemus tuo oman ratkaisevan lisänsä.

Kun ihmiset valitsevat työpaikkaa, ollaan usein erittäin kiinnostuneita kuulemaan tavoista, miten ihmisiä tuolla kohdellaan ja minkälainen yleismaine työpaikalla on. Pohdimme, että olisimmeko onnellisia tuossa työpaikassa. Maineesta kaikuvat arvot ja henkilöstön yleiskäytös vaikuttavat siihen, minkälainen tuosta ainutlaatuisesta sosiaalisesta ja psykologisesta kulttuurihengestä muovautuu.

Antti Nevalainen, Valmento Oy, palveluliiketoiminta, myyntivalmennus, johtaminen, kouluttaja, Eventium Antti Nevalainen

Organisaatiokulttuuriin latautuu kokemuksia, odotuksia, filosofiaa ja yhteiset arvot. Nämä kaikki yhdessä muodostavat yrityskuvan, jossa heijastuvat työskentelyn, vuorovaikutuksen ja kanssakäymisen tavat, niin sisäisesti kuin ulkoisesti. Kun asiat sisällä on kunnossa, se näkyy myös ulospäin myönteisesti. Tuo on jotain, johon oma nimi halutaan helposti yhdistettävän.

Kulttuuri pohjautuu jaettuihin asenteisiin, uskomuksiin, käytäntöihin, sekä kirjoitettuihin ja kirjoittamattomiin sääntöihin. Nämä kaikki muovautuvat pitkän ajan saatossa ja muodostuvat uskomuksiksi, joihin luotetaan. Tämä sisäinen luottamus vaikuttaa kaikkeen tekemiseen, tuottavuuteen, sekä suorituskykyyn. Antaa siis selkeät autonomiset ohjenuorat yhteistyölle, asiakaspalvelulle, tuotelaadulle, sekä turvallisuudelle. Myös tavat markkinoida ja mainostaa uskottavasti omaa tuotettaan, perustuvat tähän luottamukseen.

Kun kulttuurimuutosta johtaa, tulee perusasiat pitää koko ajan mielessä.

Kulttuurimuutos alkaa siitä, kun kulttuurimuutosjohtaja ottaa roolinsa vakavasti. Sen jolla on valtaa,  täytyy alkaa näyttämään mallia siitä mikä on tärkeintä. Jotain jonka pieleen mennessä tuhoudumme tai parhaimmillaankin jäämme keskinkertaisiksi. Saamme siis olla markkinoilla, vain sen aikaa kunnes kilpailijat menevät ohi ja lujaa. Kulttuuri tulee olla määritelty ytimekkäästi, mutta riittävän selkeästi ja lyhyesti, jotta sen muistaminen ja sisäistäminen ei vaadi liikoja. Nämä manifestit jäävät helposti arjen jalkoihin ja katoavat kaukaisiksi puheensorinoiksi ihmisten mielensyövereihin. Meillä pitää siis olla jotain kättäpitempää, johon voidaan palata ja jonka sanansaattajiksi henkilöstö on rekrytoitu mukaan.

Huipputiimiksi kehitytään yhdessä, eikä huipputiimi hyväksy loisia keskuuteensa.

Tämä tulee huomioida myös tulevissa uusien ihmisten rekrytoinneissa. Asiat pitää siis esittää niin, että saat oikeanlaisia ihmisiä taloon. Ydinprosessit ja niihin sopivat käytännön soveltamisrajat tulee muodostaa ja jalostaa, jotta kulttuuria voi ylipäätään ajan saatossa muodostua. Nämä säännöt ovat siis jotain, mistä haetaan tilanneymmärrystä, mutta tarpeen mukaan voidaan soveltaa, riskit ja edut huomioiden.

Tämänkaltainen vastuunkanto ei synny työntekijöiden mieleen ja sydämiin itsestään, vaan vaatii sen, että annetaan riittävän usein mahdollisuus tutkiskella ja kehittää. Käydä siis kokemuksia läpi ja tuoda parantavia ajatuksia korjaamaan tilanneohjeita paremmiksi. Toisin sanoen ratkaistaan ongelmia kuin ongelmia siten, että ihmisille annetaan mahdollisuus oppia ja opettaa. Luoda parempaa. Yhteinen tavoitemaailma, johon kaikki uskoo, eikä mitään 1940-mallin käskyjohtamis- ja standardiinpuristamiskaavaa.

Miksi näin?

Koska jos työntekijät tekevät oikein vain, kun heille kerrotaan mikä on oikein, vaikka se tehtäisiin kuinka hienovaraisesti tahansa, et ole luonut kulttuuria. Valvonnan puuttuessa todellisuus paljastuu ja siitä totuudesta harvoin on johto kovinkaan tietoinen. Vastaavatko siis työntekijät asiakaspalvelussa puhelimeen kelloa katsellen, että kuinka kauan tähän saa mennä, vai pistävätkö tosissaan parastaan, koska asiakas on tärkein.

Kulttuurillinen kehitys jää usein vain haaveeksi, koska et ole kehittänyt mitään kehittyvää ja kestävää. Kulttuuri on kuin elävä organismi, jolla on oma tahto ja joka saa voimansa ihmisistä, jotka on rohkaistu mukaan tekemään jotain merkityksellistä. Jotain johon jokainen haluaa kuulua mukaan. Kulttuuri on se manifesti ja julistus, joka tulee manipuloimatta työntekijän sydämestä.

Eikö olisikin kiva, että tuo julistus saisi kylmät väreet menemään selkäpiitä pitkin, kun se on jotain kiehtovaa, koskettavaa ja samalla voimaannuttavaa?

Teksti: Antti Nevalainen

Eventiumin koulutuskalenteri aiheesta: